Page 74 - EMCAPP-Journal No. 24
P. 74
gni�ve aspects of depression.” (Dura-Vila, sen otoksen sosiaaliset, kul�uuriset ja uskon-
p.323) nolliset resurssit ja sisälsi alkuperäisen Sielun
pimeän yön kategorian heidän kohdallaan, jot-
It was important for Richard to see, that he was ka olivat hengellises� sitoutuneita. Osallistujien
grieving a significant loss, a loss of his child. Se- uskomukset ja käy�äytyminen olivat ris�riidas-
condly, Richard needed to see, that his disap- sa masennuksen yleisten tämän hetken dia-
pointment with God and himself contributed to gnos�sten kriteerien kanssa, sillä he esi�vät,
his symptomatology. His feelings of worthless- e�ä monet sellaisiksi diagnosoiduista tapauk-
ness, guilt, loss of pleasure and low mood had sista olivat itse asiassa ihmisen normaali surun
a reason. kokemus. Heitä häiritsi nykyinen, laajalle levin-
According to Dr. Dura-Vila (2017), the presence nyt vaikean, mu�a kuitenkin normaalin surun
of hope was a key difference between clinical patologisoin� masennukseksi. Tämä soveltui
depression and the dark night of the soul. Tho- myös ilmiöihin kuten Sielun pimeä yö...” (Dura-
se going through a dark night of the soul were Vila, s. 315)
able to catch a glimpse of hope as given by God,
even in the night. Tohtori Dura-Vila kirjoi�aa tutkimuksen kon-
As Richard processed his experience in the teks�sta ja ihmisen kärsimyksen merkityksestä
night, he understood that he had defined God eksisten�aalisessa mielessä, myös uskonnolli-
in his own way, and was trying to hold onto his sessa viitekehyksessä. ”Tavat, joilla ihminen tul-
defini�on of God. Seeing God as safe, predicta- kitsee masennusoireita, ovat tärkeitä oireiden
ble, and protec�ng, was like a safe bubble to Ri- jatkumisen näkökulmasta, sillä nämä tulkinnat
chard. His hope in God had been based on Go- ruokkivat masennuksen nega�ivista kogni�ivis-
d’s predictable protec�on. When God allowed ta prosessia (esim. niiden käsi�eellistäminen
pain and suffering, Richard started to detach omaksi syyksi tai muiden syy�äminen omasta
himself from God. When Richard learnt to ex- kärsimyksestä). Se, e�ä suru ymmärretään nor-
press his honest feelings to God, he found reli- maaliksi, täy�ämään �e�yä tarkoitusta, voi
ef. He also experienced hope in something au�aa masennuksen kogni�ivisten näkökoh�-
much deeper than circumstances, which might en ratkaisemisessa.” (Dura-Vila, s. 323)
suddenly change. Hope became constant, be- Richardin oli tärkeää nähdä, e�ä hän suree
cause hope was God. merki�ävää menetystä, oman lapsen kuole-
maa. Toiseksi Richardin oli nähtävä, e�ä pe�y-
Speaking to God in the language of lament mys Jumalaan ja itseen vaiku� hänen oireisiin-
Through their experience of dark night of the sa. Sillä, e�ä hän koki arvo�omuu�a, syylli-
soul, many God’s saints have found a deeper syy�ä, mielihyvän menetystä ja alakuloa, oli
understanding of who God is. Richard also syynsä.
found meaning in his night when he under- Tri Dura-Vilan (2017) mukaan toivon läsnäolo
stood, that such darkness was not a punish- vaiku� keskeisen eron kliinisen masennuksen
ment but rather a painful pathway to knowing ja sielun pimeän yön välillä. Ne, jotka kokivat
God. As Richard prac�ced daily conversa�ons sielun pimeää yötä, pystyivät kuitenkin näke-
with God, his a�achment with God grew more mään vilauksen Jumalan antamasta toivosta.
secure. Omassa yön kokemuksessaan Richard ymmärsi,
Award-winning musician and song writer Mi- e�ä hän oli määritellyt Jumalan omalla taval-
chael Card (2005) notes how we have lost the laan. Ja hän yri� pitää kiinni omasta Jumala-kä-
language of lament, even though from one- sityksestään. Se, e�ä Richard näki Jumalan tur-
third to one-half of the psalms are considered vallisena, ennakoitavana ja suojelevana, toi hä-
lament psalms. nelle turvaa. Hänen toivonsa Jumalaan oli pe-
“We are all born into a world we were not really rustunut siihen, e�ä Jumala aina suojelisi. Kun
made to inhabit. We were created for God, Jumala salli tuskaa ja kärsimystä, Richard alkoi
made to flourish in the comfort of the Presence o�aa etäisyy�ä Jumalasta. Vain sen kau�a, e�ä
of our Father within the warm context of His Richard oppi ilmaisemaan rehellisiä tunteitaan
undeniable hesed. Now, in this fallen world, we Jumalalle, hän alkoi kokea helpotusta �lantees-
74
