Page 99 - EMCAPP-Journal No. 6
P. 99

Christian Psychotherapy



             Guilt had been concerned with either the pre-     Syyllisyys kohdistui joko entiseen elämäntyyli-
             vious lifestyle in general and with the fact that   in kokonaisuutena ja siihen tosiasiaan että oli
             one had been destroying one’s own life, or with   tuhonnut omaa elämäänsä, tai sitten siihen kär-
             the  suffering  caused  to  the  family  members,   simykseen, jota oli aiheuttanut perheelle, muille
             other close persons or the environment. The       läheisille tai ympäristölle. Päihteistä vapautu-
             converts who had got rid of substances felt they   neet kääntyneet käsittivät kokeneensa ”sisäisen
             had experienced an ‘inner reform’ rather than     muutoksen” eikä kyse ollut ulkopuolelta tullei-
             a change forced by regulations or orders. Reli-   den sääntöjen ja määräysten noudattamisesta.
             gious denominations acted as normative refe-      Uskonnolliset yhteisöt toimivat normatiivisina
             rence groups the converts could turn to for sup-  viiteryhminä, joihin kääntyneet saattoivat tu-
             port for the inner change that had taken place.   keutua saadakseen tukea tapahtuneelle sisäi-
                                                               selle muutokselle.
             The selection of institutions
             Out of the 24 care units for substance abusers    Hoitoyksiköiden valinta
             run by Christian associations, 19 were included   1990-luvun loppupuolella kristillisillä järjestö-
             in the final study. 22 of those units are run by   illä oli 24 hoitoyhteisöksi luokiteltavaa, joista 19
             the member organisations of Sininauhaliitto       valikoitui lopulliseen tutkimukseen. 22 noista
             (Finnish Blue Cross organisation). Those that     yhteisöistä oli Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen
             were excluded were units providing short-term     ylläpitämiä. Tutkimusjoukosta poisjätetyis-
             care, units undergoing change and units that      sä tarjottiin joko lyhytaikaista hoitoa tai olivat
             clearly relied on some other ideology like AA.    muutosprosessissa. Myös selkeästi AA-ideolo-
             Basic information was collected of the objecti-   giaan tukeutuvat jätettiin tästä tutkimuksesta
             ves of the 19 units, of their personnel, selection   pois. 19 mukaan otetusta, niiden henkilöstöstä,
             of clients, treatment programmes, and of the      asiakasvalinnasta, hoito-ohjelmista ja palvelu-
             range of services they provided.                  ista kerättiin perusdata.
             The units were divided into four types by spe-    Yksiköt jaettiin neljään tyyppiin ensinnäkin
             cifying, firstly, whether religious or practical   sen perusteella, oliko niiden perimmäisenä
             help was their primary objective, and second-     tavoitteena uskonnollinen vai käytännöllinen
             ly, by estimating how professional aspects were   auttaminen, ja toiseksi se, kuinka ammatillisesti
             taken into account in the provision of services.       orientoitunutta apu oli.
             Units falling into the first type provided services   Ensimmäiseen tyyppiin jäsentyvät yksiköt pe-
             based on  religion and religious help (outlook    rustivat  toimintansa sekä uskonnolliseen  ta-
             model). The second type provided professional     voitteistoon että uskonnollisiin menetelmiin
             services with religion as an option but not as    (elämänkatsomusmalli). Toinen malli tarjosi
             an inherent component in the interpretation or    ammatillista  apua; uskonnollisia  palveluja  oli
             treatment of alcoholism (professional model).     tarjolla, mutta alkoholismin tulkinnassa tai sen
             In the combined type, substance abuse and         hoidossa ei ollut uskonnollista komponenttia
             treatment were considered from both the pro-      (ammatillinen malli).
             fessional and religious angles (combination mo-   Yhdistelmämallissa päihderiippuvuutta ja sen
             del). The fourth approach focused on smooth       hoitamista tarkasteltiin sekä ammatillisesta että
             functioning of the daily activities and on secu-  uskonnollisesta näkökulmasta (yhdistelmämal-
             ring the client’s basic needs. Religious services   li). Neljännessä tyypissä pyrittiin huolehtimaan
             were made available according to need but for     arjen sujuvuudesta ja asiakkaiden perustarpei-
             therapeutic services the clients were referred to   sta. Uskonnollisia palveluita oli tarjolla, mutta
             outpatient clinics (service model).               terapeuttiset palvelut piti hankkia talon ulko-
             Division of the units into these four models      puolisilta klinikoilta (palvelumalli).
             partly supported and partly increased under-      Yksiköiden luokittelu näihin neljään malliin
             standing  of  previous  studies  (Clinebell  1968;   yhtäältä tuki aikaisempien tutkimusten tulok-
             Angell 1994; Kiviniemi 1997; Muffler et al.       sia, toisaalta laajensi analyysiä (Clinebell 1968;
             1992). Out of the 19 units four were finally cho-  Angell 1994; Kiviniemi 1997; Muffler et al.

                                                           98
   94   95   96   97   98   99   100   101   102   103   104