Page 102 - EMCAPP-Journal No. 6

Christian Psychotherapy

professional care (professional model). Both professionaalisella avulla (ammatillinen mal-
latter models offered religious services as an op- li). Kaksi viimemainittua mallia tarjosivat kyllä
tion but the overall atmosphere of the care space uskonnollisia palveluja optiona, mutta yleinen
was not religious nor did religious dialogue do- ilmapiiri ja hoitoavaruus eivät olleet uskonnol-
minate the community’s daily life. In the pro- lisia eikä uskonnollinen dialogi ollut vallitse-
fessional model, neither the interpretation nor va arkielämässä. Ammatillisessa mallissa ei
the solution of substance abuse problems were päihteiden käytön tulkinta eikä sen ongelman
based on religion at all, spirituality was like an ratkaisu pohjautuneet uskontoon; hengellisyys
extra force or resource to life. oli ikään kuin ylimääräinen voima tai resurssi
Integration of religion into the therapy, as is the elämään.
case in the combination model, improved the Uskonnon ja terapian integroituminen yhdi-
client’s ability to analyse events with a religious stelmämallissa lisäsivät asiakkaan kykyä analy-
dimension. However, religious identification soida tapahtumia uskonnon kautta. Kuitenkin
and desire to join a religious denomination uskonnollinen identifioituminen ja halu liittyä
were more emphasised in therapies with purely uskonnolliseen yhteisöön painottuivat eniten
religious aims (outlook model). yksiköissä, joilla uskonnollinen tavoite painot-
Also the ‘pure’ religious approach of the outlook tui (elämänkatsomusmalli).
model initiated therapeutic processes which the Elämänkatsomusmallin puhdas uskonnollinen
clients dealt with using their own reflection, in- lähestyminen viritti terapeuttisia prosesseja,
tercession and psychological dialogue. Compa- joita asiakas käsitteli käyttäen omaa reflekto-
rison of the models showed that a therapeutic intia, esirukouksia ja psykologista dialogia.
change could be initiated by two rather different Mallien vertailussa tuli esiin, että terapeutti-
ways. The client-centred approach (narrative in nen muutos saatettiin virittää kahta eri tietä.
the meaning of renewing one’s own life by a new Asiakaskeskeinen lähestyminen (narratiivinen
tale) relied on therapeutic theories, methods oman elämäntarinan uusiminen) pohjautui te-
and techniques. The subject-centred approach rapeuttisiin teorioihin, metodeihin ja tekniik-
(narrative in relation to the great tale, the mes- koihin. Asia- tai teemakeskeinen lähestyminen
sage) introduced to the daily life a wholeness (narratiivi suhteessa suureen kertomukseen,
that the client could analyse using their own sanomaan) liittyi päivittäisen elämän kokonai-
abilities, that they had to take a stand on and suuteen, jossa asiakas saattoi analysoida käyttä-
that they could use to renew their narrative. en omia kykyjään ja joiden kautta hän saattoi
The influence of different types of units on re- uudistaa ja muuttaa oman elämänsä kertomuk-
ligiosity sen.
Different ‘care spaces’ had distinctly different Eri tyyppien uskonnollisuus
influences on the religious behaviour of the cli- Erilaisilla hoitoavaruuksilla oli selkeästi eri-
ents. A care space with a neutral approach to laisia vaikutuksia asiakkaiden uskonnollise-
religion did not cause a religious change in the en käyttäytymiseen. Uskonnollisesti neutraali
clients and could, in some cases, even reduce hoitoavaruus ei virittänyt uskonnollista muuto-
spiritual activeness and religious participation. sta ja saattoi, joissakin tapauksissa jopa vähen-
Even if the personnel were prepared to discuss tää hengellisen elämän aktiivisuutta ja uskon-
religious issues and religious services were avai- nollista osallistumista. Vaikka henkilökunnalla
lable, the demarcation of religion outside the olisi ollut valmius keskustella uskonnollisista
community’s care space discouraged religious asioista ja uskonnollisia palveluita oli saatavilla,
participation and spiritual change in clients uskonnon eristäminen hoitoavaruuden arjesta,
who had not been occupied with spiritual is- ne eivät rohkaisseet uskonnolliseen osallistumi-
sues before. The religious interpretation frame seen ja hengelliseen muutokseen. Uskonnolli-
did not become the daily means of relating to nen tulkintakehys ei tullut päivittäiseksi tavaksi
the world, to other people or to one’s personal suhtautua maailmaan, muihin ihmisiin ja omi-
problems. in henkilökohtaisiin vaikeuksiin.

101