Page 95 - EMCAPP-Journal No. 6
P. 95

Christian Psychotherapy
        Christian Psychotherapy


             Jorma Niemelä                                     Jorma Niemelä

             The Role of Spirituality in                       Hengellisyys addiktion

             Treatment and Recovery of                         hoidossa ja toipumisessa

             Addiction

                                                               Tämä tutkimus on tehty 1990-luvun Suomessa,
             This research was made in Finland in the 1990s    jolloin  uskonnollisuus oli  nykyistä  merkittä-
             when religion played a much bigger part in the    vämpi osa suomalaista yhteiskuntaa. Huolimat-
             Finnish society. Despite strong Christian tradi-  ta vahvoista kristillisistä perinteistä Suomessa
             tions, secularisation has progressed. Three out   sekularisoituminen on edennyt. Kaikista suo-
             of five Finns consider themselves Christians;     malaisista yli kolme viidestä katsoo olevansa
             56 percent of men and 66 percent of women. A      kristittyjä; miehistä 56 prosenttia ja naisista
             fourth of the Finnish population say they belie-  66 prosenttia pitää itseään kristittynä. Suoma-
             ve in the God of Christianity – six percent con-  laisista  runsas  neljännes  ilmoittaa  uskovansa
             sider themselves newborn Christians.              kristinuskon Jumalaan - uudestisyntyneeksi
             Public attendance in religious events has de-     kristityksi itsensä lukevia on kuusi prosenttia
             creased. Only 7 percent of Finns say they take    väestöstä.
             part in religious functions at least once a month.   Julkinen osallistuminen uskonnollisiin tilaisu-
             Private practice is slightly more common. Over    uksiin on vähentynyt. Kaikista suomalaisista
             a fifth (21 %) of Finns say they pray on a daily   enää seitsemän prosenttia ilmoittaa osallistu-
             basis,  approximately  the  same  amount  (22%)   vansa uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään
             say they read the Bible at least once a year. (Haa-  kuukausittain.  Yksityinen uskonnonharjoitus
             stettu kirkko 2012.)                              on hieman laajempaa. Runsas viidennes (21 %)
             This research was made in the Nordic countries    ilmoittaa rukoilevansa päivittäin, suunnilleen
             where the private service branch has a signi-     saman verran (22 %) suomalaisista ilmoittaa lu-
             ficant place in organizing the substance abuser   kevansa Raamattua vähintään kerran vuodessa.
             care. There are faith-based Christian organiza-   (Haastettu kirkko 2012.)
             tions functioning in all Nordic countries (see    Tein tutkimukseni Pohjoismaissa, joissa yk-
             for example Kaukonen 2000, Stenius 1999, An-      sityisellä järjestötoiminnalla on merkittävä
             gell 1994). I will examine religious conversion   paikka päihteiden käyttäjien hoidossa. Kaikissa
             in the Finnish society and culture and religious   pohjoismaissa on uskonnollispohjaisia, kristil-
             care units especially in the Protestant Christian   lisiä organisaatioita toiminnassa (ks. esim. Kau-
             Finland. Some of these institutions have since    konen 2000, Stenius 1999, Angell 1994). Tarka-
             had to close down, as institutional care has been   stelen uskonnollista kääntymystä suomalaisessa
             reduced.                                          yhteiskunnassa ja kulttuurissa, ja uskonnollisia
             I have almost completely left AA outside of my    hoitoyksiköitä erityisesti protestanttisessa Suo-
             consideration, although AA also has a spiritual   messa. Jotkut näistä instituutiosta ovat jou-
             dimension in its work.                            tuneet myöhemmin lopettamaan, kun laitos-
             I am a sociologist by education but I understand   hoitoa on vähennetty.
             the religious concepts. The esteemed professor    Olen melkeinpä kokonaan jättänyt AA-to-
             of social psychology Antti Eskola (2001) con-     iminnan tarkastelun ulkopuolelle, vaikka AA:n
             siders it important to perceive how the patients   toiminnassa on uskonnollinen ulottuvuus.
             themselves conceptualise their ailments and       Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteilijä, mut-
             where  they  seek  help  for  them.  According  to   ta ymmärrän uskonnollisen käsitteistön. Ar-
             Eskola, one can learn from the way Jorma Nie-     vostettu sosiaalipsykologian professori Antti
             melä reads the experiences of people freed from   Eskola (2001) pitää tärkeänä hahmottaa sen,
             substance abuse through religious conversion      kuinka  potilas  itse  käsitteellistää  vaivansa  ja
             in his doctoral dissertation “Faith, treatment    mistä suunnasta hän etsii niihin apua. Eskolan
             and recovery” (1999) - reads expressly in their   mukaan oppia voi ottaa vaikkapa siitä, miten

                                                           94
   90   91   92   93   94   95   96   97   98   99   100