Page 178 - EMCAPP-Journal No. 6

Christian Psychology alive

tion intertwines with one’s own life history as yhteenkuuluvuudentunteen ja rakkauden sekä
a result of dealing with personal crisis. In this yksilöllisen arvonannon. Aineistossa molem-
37
28
kind of walking the other mile, the positive vie- mat sukupuolet odottivat parisuhteeltaan tur-
wpoint of doing a good thing is stressed instead vallisuutta ja arvonantoa.
29
of the nesting narcissistic and altruistic motiva- Naisen turvallisuudentarve korostui uskotto-
tions. It is a matter of considerate goodness and muuskriisin ja pikkulapsivaiheen yhteydessä,
love towards the other person when a person miehet viittasivat teemaan kokiessaan itsensä
thinks he can be an example to the other who haavoittuneiksi sekä parisuhdekriisin käsittele-
is in a similar situation in life. This viewpoint misen yhteydessä.
38
has interesting congruence with the Christian Naiseen huomattavasti miestä useammin li-
view of man. Despite the Fall, man has an abili- itetty turvallisuudentarve näyttäytyy Maslowin
ty for loving sympathy. This observation can be tarvehierarkian valossa mieheen useammin
30
found in the theoretical context of the research liitettyä perustarvetta, arvostetuksi tulemista,
also: According to Erikson, an individual who perustavaa laatua olevampana ja syvempä-
is whole in his identity can stay faithful to him- nä tarpeena. Tulosten valossa ilmiötä selittää
self and his values while showing compassion ensinnäkin se, että tasa-arvoa tavoittelevasta
towards incomplete humanity. In the generatio- työelämäasemasta huolimatta nainen on Suo-
nal action towards the well-being of others, the messa yhä miestä useammin se, joka jää vastaa-
negative side of philanthropy is not accentua- maan lapsista näiden syntymän jälkeen kotiin.
31
ted in the findings of this research. Usually the Valinnan myötä aineellisen ja emotionaalisen
negative side of philanthropy is that the helper turvallisuuden tarpeet nousevat äidin elämäs-
is seen as having superior knowledge of what sä korosteiseen asemaan. Tässä vaiheessa sekä
is best for the recipient of help. The exception nainen että lapsi elävät ruumiillisten ja mate-
to the rule were the negative experiences where riaalisten perustarpeiden tyydyttymisen ehdoi-
the person attempting to help was experienced lla: äiti pyrkii toiminnallaan takaamaan lapsen
as having an identity still too incomplete for turvalliset kasvuedellytykset tämän fyysisiin
helping others. tarpeisiin vastaamalla. Samalla naisen elämäs-
There is an observation about the generatively- sä korostuu riippuvuus miehen taloudellisista
oriented peer support group’s wishful, optimi- resursseista. Elämänvaihe alleviivaa kuin luon-
stic-evolutionary thought: hopefully society nostaan tarvehierarkian alempia kerrostumia.
will be a better place for the next generation. Takaisin työelämään siirryttyään nainen kaipaa
39
My findings are in line with previous research. miehen tavoin arvonantoa sekä kumppaniltaan
Those who had moved into the generative pha- että työyhteisöltään. Henkilökohtaisen identi-
se in their lives actively took part in communal teetin vahvistumisen myötä molemmilla suku-
life and welfare, besides being active in their puolilla korostui sekä yksilöllisten että yhteisten
familial and parental responsibilities. Being in unelmien tavoitteleminen. 32
a peer support group was a significant part of Toinen syy naisen turvallisuudentarpeen ko-
life. One of the challenges that faces the volun-
40
tary organizations who want to leave the world
a better place is the current tendency to com- 28 Abraham Maslow (1970, 35–46) jakaa yksilölliset
perustarpeet viiteen kategoriaan, joita ovat fysiologiset,
bine the public and third sector together with turvallisuuteen kytköksissä olevat, kuulumiseen ja rak-
the market place in order to secure the well- kauteen liittyvät, arvonantoon kuuluvat sekä itsensä to-
being of people. Even though welfare society is teuttamiseen liittyvät yksilölliset perustarpeet.
thought to benefit from the liaison with diffe- 29 Hyvän parisuhteen on havaittu antavan kumppanuk-
sille tunteen siitä, että heitä rakastetaan ja heistä pidetään
huolta sekä heitä ihaillaan ja arvostetaan yksilöinä. Kon-
37 Gisela Jakob (1993). Nylund & Yeung 2005, 131–133. tula 2009, 133; Mirowsky & Ross 1989, 91.
38 Sulek 2010, 195–199. 30 Maslow 1970, 35–46.
39 McAdams & Logan 2004, 22–23. 31 Turpeinen & Toivanen 2008, 13; Kellokumpu 2007,
40 McAdams & Logan 2004, 16. Yhteisöllisyyttä suo- 17–18.
malaiskontekstissa politiikan näkökulmasta tarkasteltu 32 Toisen erilaisuuden ja muuttumisen hyväksyminen
muun muassa Hautamäki et al. 2005. näyttäytyy merkittävänä parisuhteen hyvinvointia lisää-
vänä tekijänä. Määttä 2000, 27.
177