Page 64 - EMCAPP-Journal No. 12

pressure. And a life with margin enables us to oman elämän keskiöstä kohoaa tietoisuus siitä,
recognize when we are beginning to be moved että olen Isän rakas lapsi. Muutoin ajelehdim-
by anxiety and pressure rather than from our me muiden mielipiteiden mukana, toimimme
true identity and calling. toisten
Thirdly, we practice the life and identity of odotusten pohjalta ja rampaudumme heidän
God’s beloved by learning to live in the present vaatimustensa vaikutuksesta.
moment. Then we will not be crippled by the Kuinka harjoitamme Isän rakkaan lapsen iden-
guilt of yesterday or by the fears of tomorrow. titeettiä arjessamme?
Deep spiritual writers such as Jean-Pierre De- Voimme ensinnäkin harjoittaa sitä opettele-
Caussade (1966), Fenelon (1997) and Brother malla hidastamaan, pysähtymään ja
Lawrence (1982) among others call us to silence ottamaan aikaa sydämemme ja Jumalan Pyhän
and solitude, to listen and to reflect. They call us Hengen äänen kuulemiselle. Ellemme pysähdy
to expect to hear the voice of God in each mo- kuuntelemaan, rajamme alkavat hämärtyä ja
ment of the day. And they speak of the necessity otamme itsellemme vastuita asioista, jotka eivät
to learn to live and worship in the present mo- meille
ment, abandoning ourselves to our Creator and kuulu. Pysähtymättä ajaudumme tekemään
His unfailing love. Together with the Psalmist, päätöksiä ulkopuolisesta paineesta ja odotuksi-
these writers call us to still and quiet our soul, in sta käsin,
the manner of a weaned child (131:2). emme turvallisen Isä-kiintymyssuhteen pohjal-
ta.
In doing what these humble servants, Jesuits Yksi käytännön tapa harjoittaa kuuntelua, on
and Spiritual Directors urge us to do, we will alkaa jokainen aamu hiljaisella hetkellä.
find our perplexed and anxious hearts quietly Tuolloin annamme päivän tapahtumat ja mah-
drawn to the One who stilled the waves – and dolliset huolen aiheemme Jumalan käsiin. Vo-
who stills our souls. Listening to God in the imme
moment enables us to hear Him and our own kiitollisin mielin antaa omat suunnitelmamme
hearts. Jumalalle, rukoillen, että tiedostaisimme hänen
Consequently, as we open our hearts to Him, we läsnäolonsa päivän aikana ja heijastaisimme
come to more deeply know both ourselves and hänen olemustaan tapaamisissamme. Samoin
Him, for who He is. In speaking of the practices illan
for the beloved of God, Trevor Hudson remarks, päätteeksi vietämme hiljaisen hetken pohtien,
“Sharing our broken selves with God does kuinka ja milloin päivän aikana olimme tietoi-
not diminish our belovedness, but draws us sia
deeper into the Divine Love and submerges Jumalan läsnäolosta. Voimme rukouksessa ar-
our lives afresh into the infinite ocean of his vioida milloin ympäröivän paineen ja odotu-
transforming grace.” (Hudson, p.103) sten myötä
kiirehdimme hänen edelleen - ja kuinka voi-
Fourthly, we may practice our identity as the simme täysipainoisemmin oppia kuuntelemaan
beloved child of God by journaling our journey häntä
and inner struggles. God repeatedly tells His (Foster & Smith, 2005).
people to remember and to write down what Toiseksi, harjoitamme identiteettiämme
He shows them. In practice, we need to find a jättämällä arjen tehtävien välille tilaa
quiet place, where we can be alone with God, hengähtää, kiirehtimättä tilanteesta toiseen.
and ask His Spirit to show us the inner condi- Voimme pysähtyä lyhyesti jokaisen suoritetun
tion of our heart. We can ask Him to show us tehtävän
our proneness to fall into temptation, and hurt jälkeen ja kiittää Jumalaa hänen avustaan. Sa-
people with our fleshly words and actions. As malla annamme seuraavan eteen tulevan työn
we have journaled the struggle, we then turn to ja
Christ and recall His risen presence and power tilanteen hänen käsiinsä. Näin toimien harjoit-
to mind, asking Him to penetrate our hearts and amme Jumalan läsnäoloa päivän aikana. Luom-
shine His revealing light where that is needed me hengähdystaukoja tehtäviemme välille ja
mahdollistamme toiminnan sisäisestä levosta
63